Ystäväni Emma

Ajattelin tulla raportoimaan teille päivästäni, sain nimittäin uuden ystävän.
Aamu alkoi samalla tavalla kuin aina ennenkin, herätessäni en aavistanutkaan, että tänään voisin tavata jotain niin suloista ja ruttuista.

Päivä oli tylsä, Jonna oli koulussa ja Villekään ei ollut kotona, joten vietin aamupäivän löhöillen. Ennen tämä olisi  ollut oiva tilaisuus tuhota kasa papereita tai vaikkapa syödä seinää, mutta nykyään olen aikuistunut enkä enää jaksa innostua sellaisista lasten hömpötyksistä, olenhan jo yli vuoden vanhakin!

Aika meni kuitenkin nopeasti ja kohta jo kuulinkin ääniä ovelta ja iloisesti juoksin ottamaan vastaan ihmisiäni.
Hetken päästä ovella oli taas joku, minulla ei ollut aavistustakaan kuka se saattaisi olla. Oven avautuessa näin jotain kummallista.
Se oli pieni, sen jalat olivat kaukana toisistaan, sen kuono oli lytyssä, se oli mahdottoman ruttuinen ja mikä kummallisinta - ei häntää laisinkaan! Mikä se oikein oli ja miten siihen tulisi suhtautua?
Minulle kerrottiin sen olevan uusi ystäväni Emma. Tarkemmin tutukailtuani tulin siihen tulokseen, että Emma oli englanninbulldoggi ja aika nuorikin vielä, vasta muutaman hassun kuukauden ikäinen.
Alkuun olin melko mustasukkainen siitä, että joku toinen tulee ja vie ihmisteni huomion, vielä omassa kodissani! Alun välien selvittelyjen jälkeen pääsimme kuitenkin jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen ja annoin Emman jopa lainata luutani.

Välillä, kun temuamisemme sisällä alkoi kyllästyttää ihmisiäni, pääsimme takapihalle temmeltämään. Siellä Emma oli varsin tylsää seuraa. Se löysin seinän nurkasta suuren lumilapion, jonka kanssa se sitten leikki mieluummin kun minun. Ajattelin, että se on vähän sekaisin päästään, eihän kukaan täysijärkinen pure ja hauku Lapiolle? Eihän? Pari pientä murhadusta vielä ymmärtäisin, mutta että lapion kanssa jaksetaan viettää koko ulkoiluaika. Näky oli mielestäni niin huvittava, että käskin Jonnaa ottamaan siitä videokuvaa, jonka voitte katsoa kirjoitukseni alareunasta. (Mummille tiedoksi, se tapahtuu painamalla ruudun alareunassa olevaa kolmiota (eli Play-nappia) ja laita myös äänet koneeseen painamalla fn + f12 useamman kerran))

Aikani Emman touhuja katselleena tylsistyin ja päätin hypätä lumipenkan yli, joka on minulle tehty aidaksi. Tilaisuus oli oiva, sillä huomasin ihmisten kiinnittävän huomion vain Emmaan, joten kukaan ei huomaa jos käyn pienellä tutkimusretkellä.
Retki osoittautui kuitenkin tylsäksi, halusin melko pian palata takaisin, mutta en päässytkään enää toisesta suunnasta penkan yli takaisin pihaan. Onneksi Jonna kiersi hakemaan minut toista kautta, muuten olisin voinut eksyä. 

Olin ladannut videon ensin väärää kautta, joten se ei toiminut. Latasin uudelleen, toimiiko nyt?